MIKÄ MUSIIKISSA HOITAA?
Musiikki vaikuttaa kehossamme kokonaisvaltaisesti. Musiikki aktivoi laajasti aivojen eri osa-alueita, stimuloi aivojemme palkitsemisjärjestelmää ja tuottaa mielihyvää. Musiikin kuuntelu, soittaminen, laulaminen, oman musiikin tekeminen ja musiikillinen improvisointi voivat toimia apuna tunteiden säätelyssä, tunnistamisessa ja hallinnassa. Musiikki aktivoi myös tunnemuistia. Sen avulla voi päästä käsiksi sellaisiinkin menneisyyden tunnetapahtumiin, jotka muuten jäisivät mielen ulottumattomiin. Musiikki toimii silloinkin kun sanoja ei ole.
Laulamisessa ja soittamisessa yhdistyvät tunteet, äly ja liike. Nekin, jotka eivät osaa, jaksa tai halua puhua, saattavat pystyä purkamaan tunteitaan soittamalla. Itselle mieleinen musiikki ja työskentelytavat toimivat parhaiten. Musiikkiterapiassa onkin tärkeää työskennellä sellaisilla musiikillisilla keinoilla, jotka tuntuvat asiakkaasta itsestään mielekkäiltä ja tuottavat onnistumisen kokemuksia. Yhteismusisoinnissa toteutuvat yhteisen tekemisen ja jakamisen ilo, sekä esteettinen nautinto. Aistikokemus moninkertaistuu.
Rytmi on ihmiselle sisäsyntyistä. Olemme jo kohdusta asti tottuneet äitimme sydämen sykkeen, hengityksen ja liikkeiden rytmiin. Musiikki aktivoi aivojemme motorisia alueita ja sitä kautta tukee kykyämme hallita kehomme liikettä. Musiikkiterapiassa voidaan soittamisen ja muun rytmisen työskentelyn kautta tukea kehon hahmottamisen ja -hallinnan taitoja.
Myös puheen ja kielenkehitystä voidaan tukea musiikin avulla. Musiikissa ja kielessä on paljon samoja elementtejä, kuten rytmi, sävy, äänenkorkeus, melodia ja dynamiikka. Musiikki aktivoi aivojen eri alueita laajemmin ja monipuolisemmin kuin pelkkä puhe. Kielen- ja puheentuoton ongelmissa musiikki- ja puheterapian tiivis yhteistyö on usein toimiva kuntoutustapa.
Levottomuutta, stressiä ja jopa kipua voi lievittää musiikilla. Rauhallinen musiikki laskee verenpainetta ja syventää hengitystä. Rentouttavana ja rauhoittavana pidetään musiikkia, joka on äänenväreiltään tyyntä ja jonka tempo mukailee leposykettä. Musiikin kuuntelulla voi myös säädellä vireystasoa. Rauhallinen musiikki nukuttaa, rentouttaa ja rauhoittaa, kun taas nopeatempoinen kiihdyttää mieltä, verenkiertoa ja aineenvaihduntaa.